Iisa Almasiihu woni Ɓiɗɗo Allah na?
Tokkiiɓe Iisa Almasiihu mbi’ata Iisa woni Ɓiɗɗo Allah, fodde ko ɓe tawi nder Deftere Allah. Ammaa woɗɓe ɓe tokkaaki Iisa Almasiihu njaɓataa haala kaꞌa, ngam fodde faamu maɓɓe Allah danyataa ɓiɗɗo. E noy Iisa Almasiihu woniri ɓiɗɗo Allah kadi? Nden kam, haa toy gooŋga woni? Iisa Almasiihu woni Ɓiɗɗo Allah na, malla na non ɗum woni? En paami fakat ko saawi nder innde “Ɓiɗɗo Allah” na? Sey piisten haala kaꞌa kadi.
Ɗume woni maana “Ɓiɗɗo” fodde Deftere Allah (waato nder Tawreeta, Jabuura e Linjiila)?
Haa paamen ngam ɗume Iisa Almasiihu ɗon ewne “Ɓiɗɗo Allah” sey paamen ko “ɓiɗɗo” yiɗi wi’ugo nder Deftere Allah. Yaake feere “ɓiɗɗo” yiɗi wi’ugo iwde, malla diga toy goɗɗo fuɗɗiri ngeendam muuɗum. Ɗum yiɗi wi’ugo boo mo ɓadiiɗo masin bee goɗɗo feere. Naa sey ɓiɗɗo danyaaɗo baaba e daada tan ewnete ‘ɓiɗɗo’. Ndaa misaaluuji seɗɗa:
- ɓiɗɗo wuro (Kuuɗe Nelaaɓe 21.39) – Pol wi’i “mi ɓii berniwol”.
- ɓiɗɗo lenyol (Gurtaaki 4.22) – Jawmiraawo wi’i “Ummaatoore Isra’iila woni ɓiɗɗo am afo”.
- ɓiɗɗo ngam o nuɗɗinɗo malla cuɓaaɗo (Galaatiya’en 3.7, 2 Samuyila 7.14) – Nuɗɗinɓe Allah ngoni ɓiɓɓe Ibrahiima (koo nde Ibrahiima danyaay ɓe…)
Ndaa misaaluuji seɗɗa boo:
- Laamiiɗo Sawulu bee Daawuda (1 Samuyila 24.17) – Sawulu ewni Daawuda ɓiɗɗo maako, koo to o danyaay mo.
- Moodibbo bee fukaraaɓe mum. (Yuhanna 13.33, 1 Timote 1.2) – bana Iisa Almasiihu ewni fukaraaɓe mum “ɓikkoy am”.
- Limanjo bee yimɓe (1 Samuyila 3.6) – bana Eeli ewnori Samuyila “ɓingel am”.
Waato to woodi mawɗo e leesɗo, wapaka Deftere Allah ɗon nandina ɗum bana baaba bee ɓiŋngel. Nder misaaluuji haa ɗo yimɓe laatake bana ɓiɓɓe ammaa naa ngam danyeeki maɓɓe.
Nden kam, naa koo ndey to ɗum winndi malla ɗum ewnake “ɓiɗɗo”, yiɗi wi’ugo ɗum ɓiɗɗo mo danyuda. To en njaŋngi “Iisa woni ɓiɗɗo Allah” nden sey en numa ɗume ɗum yiɗi wi’ugo kadi. En fuu en anndi Allah danyataa ɓiŋngel bana neɗɗo danyirta! Nden kam, ɗume Deftere Allah yeccata en to nde ewnake Iisa “Ɓiɗɗo Allah”? En ndaaro yeeso.
Ɗume woni maana ꞌɓiɗɗo Allahꞌ fodde Deftere Allah?
To a jaŋngan Deftere Allah a tawan naa Iisa tan ewna ɓiɗɗo Allah. Woodi aayaaje feere boo ɗon mbolwa haala kaꞌa. Ndaa misaaluuji seɗɗa:
- Suɓaaɓe Allah (Gurtaaki 4.22, Yeremiya 31.20, Yuhanna1.12, Roma’en 8.14) – Allah ɗon ewna suɓaaɓe maako ɓiɓɓe muuɗum.
- Tagaaɓe asama (Ayuba6) – Allah ewni malaa’ikaa’en ɓiɓɓe maako.
- Woɗɓe feere (2 Samuyila14, Jabuura 82.6) – Allah ewni Suleymaanu e ɗowanteeɓe mum ɓiɓɓe maako.
- Ƴimɓe gooŋga’en (Matta 5.9, Luka 6.35) – Iisa Almasiihu ewni gooŋga’en ɓiɓɓe Allah.
Aayaaje ɗeꞌe ɗon kolla en no Deftere Allah ɗon inna woɗɓe feere boo “ɓiɓɓe Allah”. To Iisa ewnaama “ɓiɗɗo Allah” fodde tindinooje ɗeꞌe, nden kam koo moy njaɓan ɗum. Ammaa Deftere Allah ewnaaki Iisa Almasiihu “ɓiɗɗo Allah” fodde tindinooje maajum. Woodi tindinoore feere ɗon.
Fiistuki maana “Iisa woni Ɓiɗɗo Allah”
Koo moy faami wakkati danyeeki Iisa, daada maako woni Mariyama, paanyo debbo, mo anndaa gorko tawon. Fodde ko winda “Ruuhu Allah wari dow maako bana ɗowdi”, (Luka 1.35). Bee baawɗe Allah Mariyama heɓi reedu ngam danyugo Iisa Almasiihu. Nden fodde Deftere Allah, Iisa heɓaay innde “Ɓiɗɗo Allah” ngam danyeeki maako diga reedu paanyo debbo. O danyaama diga reedu paanyo debbo NGAM o Ɓiɗɗo Allah. Diga Mariyama danyaaka tawon, diga Mariyama waraay duniyaaru tawon, Ɓiɗɗo Allah ɗonno. Iisa Almasiihu laataaki Ɓiɗɗo Allah mo reedu – ammaa Ɓiɗɗo iwɗoto Allah laati Iisa Almasiihu. Ngam maajum Iisa wolwidi bee Allah Baabiraawo muuɗum dow tedduŋgal ngal o marno yaake o ɗonno wondi bee maako, diga duniyaaru tagaaka tawon (Yuhanna 17.5, Kolossiꞌen1.16-17), waato diga Mariyama fuɗɗaay yeeɗugo sam! Bana nii boo Iisa wi’ino “Diga Ibrahiima danyaaka, min mi ɗon.” (Yuhanna 8.58). Bee bolle ɗeꞌe Iisa ɗon yecca en no Ɓiɗɗo Allah duumiiɗo oo wari diga asama haa yotti duniyaaru nduꞌu ngam baawɗe Allah kuuwino nder paanyo debbo mbi’eteeɗo Mariyama. Ɓiɗɗo oo laati neɗɗo marɗo ɓanndu, mo ewnaama Iisa. Jonta duuɓi ujine ɗiɗi bee gelɗe diga wakkati man haa warugo hannde.
Bana nii boo en mbaawan wi’ugo, naa Iisa Almasiihu woni Ɓiɗɗo Allah ngam danyeeki maako, malla ngam kuuɗe mawɗe ɗe o waɗino bee kaayeefiiji, malla ngam ekkitinolji maako kaayɗiniiɗi – naa non. O huuwi kuuɗe mawɗe bee kaayeefiiji, o waɗi ekkitinolji kaayɗiniiɗi NGAM o Ɓiɗɗo Allah. Ɗum gooŋga, kuuɗe e bolle maako ɗon kolla en alaamaaji kaŋko woni Ɓiɗɗo Allah ammaa naa kanje laatini mo Ɓiɗɗo Allah.
Nder kuuɗe maako Iisa holli en no “Ɓ̍iɗɗo” ɗowtiranto “Baaba” – o waɗi kuugal Baaba maako, o nandi bana Baaba maako (Yuhanna 5.17, 8.38, 10.25, 12.44-45, 50). Iisa bee hoore muuɗum boo yecci yimɓe sey ɓe ndaara kuuɗe maako ngam haa ɓe paama o Ɓiɗɗo Allah (Yuhanna 10.37-38).
Iisa Almasiihu marino alaamaaji feere ngam hollugo en kaŋko woni Ɓiɗɗo Allah, naa sey bee kuuɗe maako tan. Allah Baabiraawo maako e yimɓe feere boo ewni mo “Ɓiɗɗo Allah”:
- Malaaaꞌikaajo Jibirilla ewni Iisa “Ɓiɗɗo Allah” wakkati o wari yeccugo Mariyama tammi reedugo, o danyan Iisa ( Luka 1.32, 35)
- Wakkati Iisa ɗon heɓa ngiiwam baptisma haa annabi Yahya, sawtu Allah Jawmiraawo wolwi diga asama wiꞌi “Oo woni Ɓiɗɗo am giɗaaɗo, mi ɗon seyoro mo masin”. (Matta 3.17)
- Wakkati gayliteeki Iisa, sawtu Allah Jawmiraawo wolwi fahin wiꞌi “Oo woni Ɓiɗɗo am giɗaaɗo, nanane mo.” ( Markus 9.7)
- Wakkati gaafeeki e maayde Iisa, ardiiɗo sooje’en Roma seedi dow Iisa bee wi’ugo “Fakat kaŋko woni Ɓiɗɗo Allah” . (Matta 27.54)
- Tokkiiɗo Iisa, mbi’eteeɗo Pol, winndi dow ummitineeki Iisa, wiꞌi “fodde Ruuhu Ceniiɗo, Allah tabitini mo (waato Iisa) o Ɓiɗɗo maako bee baawɗe saa’i o ummitini mo diga maayde, kaŋko woni Yeesu Almasiihu Jawmiraawo meeɗen” (Romaꞌen 1.4).
Koo gorko ginnaaɗo mo ruuhuuji coɓɗi ceediiɗo bee wi’ugo Iisa woni Ɓiɗɗo Allah (Markus 3.11, 5.7, Matta 8.29, Luka 4.41, 8.28). Fukaraaɓe Iisa boo seediiɓe kaŋko woni Ɓiɗɗo Allah (Matta 14.33, 16.16).
Iisa yeddaay nde yimɓe ƴami mo ”An woni Ɓiɗɗo Allah na?” (Matta 26.63-64, Markus 14.61-62, Yuhanna 10.36).
Bee laarugo aayaaje ɗeꞌe, en mbaawan faamugo no Iisa ewnira “Ɓiɗɗo Allah” feerotiri bee haala “biɗɗo e baaba” bana haa aayaaje feere nder Deftere Allah. Iisa laataaki Ɓiɗɗo Allah ngam Allah suɓi mo. O woni Ɓiɗɗo Allah diga fuɗɗam, Allah Jawmiraawo boo woni Baabiraawo maako diga fuɗɗam. Iisa ɗowtani Baaba maako bilaa aybe ngam o walaa aybe nder maako (Ibraniŋkeꞌen 4.14,15). Ɓiɓɓe ɗon nanda baaba maɓɓe, ammaa sey Iisa nandi Allah Baabiraawo maako nder timmidiɗki. Allah Baabiraawo boo halfini kuugal kiita fuu haa Ɓidɗo mum tan “ngam haa yimɓe fuu teddina Ɓiɗɗo bana ɓe teddinirta Baabiraawo nelɗo mo” (Yuhanna 5.22,23). Sey Ɓiɗɗo hokkata ngeendam bana Baabiraawo hokkirta ngeendam (Yuhanna 5.21, 26). Ɓe poti kal-kal nder baawɗe, e anndal, e tedduŋgal e laamu maɓɓe. Iisa Almasiihu wiꞌi “Min e Baabiraawo, min gootum” (Yuhanna 10.30). Ɗum winndaama: Ɓiɗɗo oo o annoora tedduŋgal Allah, o waŋgini no Allah waꞌi fuu, o ɗon jogi kuuje fuu bee wolde maako marnde baawɗe (Ibraniŋkeꞌ en 1.3). Bolle ɗeꞌe mbinndataakeno dow yimɓe, malla laamiiɓe, malla malaa’ika’en, malla annabi’en – sey dow Iisa Almasiihu tan.
To Iisa woni Ɓiɗɗo Allah, nden woodi Allah ɗiɗi na?
Woɗɓe ɗon numa tokkiiɓe Iisa Almasiihu ɗon nuɗɗina Allah Jawmiraawo e Iisa Almasiihu bana Allah laati ɗiɗorjo. Naa non sam! Tokkiiɓe Iisa Almasiihu ɗon nuɗɗina Allah gooto, naa ɗiɗo. Iisa Almasiihu nder bolle mum wiꞌi laaɓɗum Allah o gooto (Markus 12.29, Yuhanna 17.3).
Sey en piista haala ka seɗɗa:
Nder Linjiila en tawi no Iisa Almasiihu hokkaama innde feere wallannde en faamugo ko saawi nder innde maako nde “Ɓiɗɗo Allah”. Iisa ewnaama “Wolde Allah” (bee wolde Arabiya ꞌKalimatuꞌllah). Linjiila Yuhanna winndi haala man bana ni:
“Haa fuɗɗam, woodi biꞌeteeɗo Wolde. Wolde man ɗonno haa kommbi Allah, kayre woni Allah. Nde ɗonno haa kommbi Allah diga fuɗɗam. Allah tagri koo ɗume fuu bee maare, walaa ko taga bilaa maare. Ngeendam iwi haa maare, ngeendam man woni annoora yimɓe….Wolde go woni annoora ngooŋɗuka, ka wari nder duniyaaru, ka ɗon yaynana yimɓe fuu….Wolde go laati neɗɗo marɗo ɓanndu, o jooɗi caka meeɗen. O keewɗo mo”ere e gooŋga. Min ngiꞌi tedduŋgal maako, ɗum tedduŋgal Ɓiɗɗo bajjo mo Baabiraawo….Tawreeta hokkaama bee juŋngo Muusa, ammaa mo”ere e gooŋga mbaŋgi bee Yeesu Almasiihu. Walaa mo meeɗi yiꞌugo Allah. Ammaa Ɓiɗɗo bajjo, ɗakkotirɗo bee Baabiraawo, kaŋko anndini en mo.” (Yuhanna 1.1-4, 9, 14, 17-18)
Aayaaje ɗeꞌe ɗon kolla en no Iisa ɗon diga fuɗɗam bee Allah Baabiraawo – bana Ɓiɗɗo Allah e Wolde Allah. O tagaaka ammaa Allah tagri kuuje fuu bee maako. Ɓiɗɗo go e Wolde go ɗon diga fuɗɗam, e ɗum wonan non haa foroy, ngam Allah o Duumiiɗo bilaa fuɗɗoode malla timmoode. Allah waŋgini ko o yiɗi, ko o iini, ko o numi bee Wolde maako. To en ngiɗi anndugo no Allah wa’i, nden kam sey paamen ko o wiꞌi. Bana nii neɗɗo boo huuwata – to mi yiɗi faamugo goɗɗo (ko o numi, ko o yiɗi ..) nden sey mi nana bolle maako e ko wurtoto diga ɓernde maako. Mi waawataa senndugo mo bee bolle maako ngam ɗum fuu ɗum gootum non. Bana nii boo, en mbaawataa senndugo Allah bee Wolde mum. Wolde Allah laati “neɗɗo marɗo ɓanndu, o jooɗi caka meeɗen” – kaŋko woni Iisa Almasiihu. Allah waŋginiri hoore mum nder ɓanndu neɗɗo, e en anndi mo, ɗum Iisa Almasiihu. Sey Allah waawata waŋgingo Allah! Bolle Iisa kaayɗiniiɗe ɗon kolla en haala ka’a: “Koo moy yi’i yam, yi’i Baabiraawo….Baabiraawo ɗon nder am, min boo mi ɗon nder maako” (Yuhanna 14.9,11). Ɓiɗɗo Allah mo Wolde Allah woni baŋginoowo Allah haa duniyaaru.
To a yiɗi ɓesdugo faamu dow haala ka, nden sey a jaŋnga Deftere Linjiila.
To a yiɗi jaŋngugo dow haala ka fahin bee Français sey a tokko jaŋngugo haa ɗo.